Päiväkoti. En todellakaan ois uskonut, että se voi olla näinkin erilainen Suomen ja Saksan välillä.
Mun päiväkoti on Saksan punaisen ristin ylläpitämä ja ensimmäisenä sekä varmaan suurimpana erona Suomeen on päiväkodin ryhmät. Täällä on ns. "avoimet ryhmät", mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lapset saavat päivän aikana siirtyä tahtonsa mukaan ryhmästä ja huoneesta toiseen. Myös ulos pääsee yleensä tahtonsa mukaan. Lapsilla on omat kotiryhmät, joissa ollaan vähintään aamupiirin ja päiväpiirin ajan. Muuten saa siis liikkua miten tykkää.
Ryhmäkoot ovat iso juttu. Suomessa yhdessä ryhmässä on varmaankin lapsien iästä riippuen 10-20 lasta ja aikuisia varmasti vähintään 3. Täällä on ryhmässä yleensä vähintään 20 lasta ja aikuisia kaksi. Se on siis 10 lasta yhtä aikuista kohden ja ottaen huomioon lasten liikkuvan omatoimisesti ryhmästä toiseen, välillä yhdessä huoneessa leikkii viisi lasta ja toisessa lähemmäs 25. Hulina on taattu.
Suomessa on myös usein erikseen ryhmät esim. 1-3-vuotiaille, 3-5-vuotiaille ja eskareille. Täällä pienimmät lapset, mitä olen nähnyt ovat noin 2 vuoden ikäisiä ja ryhmässä on lapsia tuosta 2 ikävuodesta aina 5-6 ikävuoteen saakka. Kaikki leikkivät siis yhdessä, niin sisällä kuin ulkona.
Mun päiväkodissa on neljä eri ryhmää; punainen, keltainen, sininen ja vihreä, joista itse kuulun punaiseen. Jokaisella ryhmällä on oma huone ja siihen liittyvä wc- ja pesuhuone omalla värillään merkittynä. Jokaisessa huoneessa on jokin eri teema; punaisessa roolileikit ja palapelit, kirjat jne., keltaisessa rakennusleikit, sinisessä askartelut (lähinnä piirtäminen) ja vihreässä myös käsillä tekemistä, palapelejä, kirjoja jne. Vihreä huone toimii myös lapsille iltapäiväryhmänä, jonne lapset voivat siirtyä oman ryhmänsä lopetettua päivän. Lapset saavat siirtyä ryhmästä toiseen värillisten kivien avulla; oman ryhmän kiposta otetaan sen värinen kivi, mihin halutaan siirtyä. Kivi viedään toiseen ryhmään ja kaikki on ok.
Meno täällä on paljon villimpää kuin Suomessa. Olin kuullut tästä etukäteen, mutta en silti osannut odottaa näin korkeaa melutasoa ja meininkiä.. :D Täällä on selvästi tärkeää, että lapsi tekee itse päätöksiä ja osaa ilmaista sekä puolustaa itseään. Eli avainsanana itsenäistyminen ja pärjääminen jo pienestä pitäen.
Päivän kulku on jokapäivä hieman erilainen, joskin osittain sama. Aamupiiri tapahtuu aamulla yhdeksältä ja päiväpiiri suunnilleen 12 aikaan. Sitten siirrytään joko iltapäiväryhmään tai jatketaan omassa ryhmässä. Useita lapsista tullaan hakemaan jo noin kello 12.30.
Toisaalta aamupala tapahtuu liukuvana kahdeksasta noin kymmeneen saakka. Lapsi saa itse päättää, haluaako hän mennä syömään. Musta on hullua, et ryhmän nuorimmatkin, eli noin 2-vuotiaat, ilmaisevat ja käytännössä päättävät itse, haluavatko aamupalalle vai eivät. Lounas tapahtuu ryhmittäin päiväkodin ruokalassa. Kaikki ryhmät eivät kuitenkaan syö, esimerkiksi mun ryhmän lapsista vain muutama käy syömässä lounasta.
Suuri ero on myös ohjatun toiminnan suhteen. Muistan mun päiväkotijaksolta Suomesta sen, että siellä oli ohjattua toimintaa, kuten askartelua, leikkejä tms. joka päivä. Täällä, niin kuin mullekin on sanottu, ollaan paikalla, jos ja kun lapset meitä tarvitsevat. Lasten ohjaaminen tapahtuu muun leikin ohessa. Suomessa ohjatulle toiminnalle mun mielestä annetaan isompi rooli kuin Saksassa.
Täällä pyritään siihen, että lapset itse ratkaisevat ongelmatilanteensa. Aikuiset ovat paikalla ja pitävät tilannetta silmällä, mut monta kertaa olisin jo itse mennyt väliin, kun täällä hoitajat vielä antavat lapsille aikaa selvittää tilannetta itsenäisesti. Teemoja on, mä oon tähän asti ollut osallisena pingviineissä, jääkarhuissa ja nyt alkoi uutena teemana kirahvit. Yhtä teemaa pidetään niin pitkään, kun se lapsia kiinnostaa. Aiheesta pidetään kysymyspiirejä, askarrellaan tai muuten vain jutellaan yhdessä. Lapset usein tuovat päiväkotiin leluja liittyen teemaan. Tällä viikolla on kuhissut kirahveja, ja niiden perään on myös itketty monet kerrat.. Sattumoisin näin suurissa ryhmissä myös lelut lähtee lapsien mukana kävelemään ryhmästä toiseen ja siitähän se vasta riemu repeää.
Mun normaali päivä kulkee päiväkodissa jotakuinkin näin:
Menen töihin kahdeksaksi, silloin meidän ryhmä starttaa. Usein käytävällä jo odottelee muutama lapsi vanhempineen. Tähän aikaan on jo käytössä yksi ryhmä, johon lapsia voi saapua jo kello 6.30 lähtien.
Yhdeksään asti on vapaata leikkiä. Koska mun ryhmässä on teemana roolipelit, palapelit, muistipelit jne., mut usein kysytään (=vedetään) pelaamaan muistipelejä tai tekemään palapelejä. Niiden parissa meneekin usein se tunti ja sit alkaa aamupiiri. Ennen sitä huone siivotaan yhdessä ja muodostetaan piiri. Joka päivälle valitaan lapsi, joka saa sinä päivänä tehdä aamupiiriin tarvittavat valmistelut; valita laulut ja leikit, muodostaa kalenterin, laskea lapset sekä katsoa ja kysyä, ketä on paikalla. Lisäksi täällä lapsi sytyttää kynttilät (yksi kynttilä/päivä) ja meinasin kyllä ekoina päivinä sätkähtää, kun noin 2v. on sytyttelemässä kynttilöitä niin, et meinaa sytytin heilua vaikka miten päin.. :D
Aamupiirin jälkeen kysytään, mihin ryhmään kukakin haluaa siirtyä ja josko joku vielä haluaisi aamupalalle. Jaetaan siirtymistä varten värilliset kivet, lapset lähtevät ryhmiinsä ja omaan ryhmään jäävät lapset korjaavat tuolit paikoilleen. Sit on taas vapaata aikaa leikkiä.
Joskus puoli yhdentoista aikaan suunnataan ulos, jos näin on suurin osa lapsista päättänyt. Oon ollut tästä asiasta ihan hämmennyksissäni, kun ei oo menty ulos, vaikka on ollut ihan hyvä ilma. Kysyin aiheesta ja vastaus oli, että jos suurin osa lapsista ei halua ulos, ei sinne mennä. Ne jotka haluavat, pääsevät. Kuitenkin yleensä poutasäällä mennään ulos. Jos on sateista, eivät lapset useinkaan ulos halua. Esimerkiksi tää viikko on pysytelty visusti sisällä.
Hieman ennen yhtätoista menevät myös muutama lapsi ryhmästämme lounaalle ja sieltä mahdollisesti suoraan päiväunille.
Päiväpiiri on noin klo 12, jossa leikitään ja lauletaan päivän lapsen tahdon mukaisesti. Noin klo 12.30 suurta osaa lapsista tullaan hakemaan kotiin. Loput ohjataan iltapäiväryhmään, jonne mäkin siirryn.
Iltapäiväryhmässä syödään ensin välipalaa ja loppuaika leikitään, piirretään tai tehdään muuta, mitä lapset nyt haluavatkaan tehdä. Lapsilla on omat välipalaeväät mukana. Normaali välipala lapsella on vaaleaa leipää ja joku hedelmä, myös päiväkoti voi tarjota esimerkiksi banaaneita, päärynöitä tai muuta pientä syötävää.
Klo 12.30-14.00 lapsia haetaan kotiin. Mun päivä loppuu kahdelta, jolloin loput lapsistakin siirtyvät ulos.
Lapset ovat aina ihan hurmioissaan suomen kielestä, jos sitä satun puhumaan. Vanhemmat lapset osaavat myös käyttää hyväksi mun saksan ei-niin-hyvää kielitaitoa ja tulevat multa kysymään semmosia juttuja, joihin tietävät, et mulla ei ole vastausta. Nykyään onneks tajuan sen enkä mee niin pahasti halpaan kuin ekalla viikolla :D Viimeksi tänään yks lapsi yritti usuttaa kotileikin siivoamisen mulle, mut onneks tajusin mitä hän höpötti! Ei se oo aina helppoa tää opiskelijankaan rooli..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti