Mä olen kotona! Ollut itse asiassa jo kohta viikon :D
Saavuttiin siis Helsinki-Vantaan lentokentälle viime keskiviikkona noin klo 22.30. Matkustettiin ensin Hannoveriin, josta lentämällä ensin Müncheniin ja sieltä Helsinkiin. Matka meni hyvin, oikeestaan ilman ongelmia. Münchenin kentällä tuli yllättäen portin vaihto, minkä perässä juostiin sit melkein koko lentokenttä läpi ja kuljettiin jollain maanalaisella junalla toiseen rakennukseen. Selvittiin kuitenkin oikeelle portille hyvissä ajoin ja kerettiin vielä hakemaan jotain syötävääkin.
Tää reissu oli kyllä kiva. Oli oikeesti mielenkiintosta nähdä niitä kulttuurieroja, niin vapaa-ajalla kuin työpaikallakin. Saksa on maana jotenkin huolettomampi kuin Suomi. Saksassa ollessani aloin tajuumaan, miten kireitä suomalaiset on :D meidän tarttis ottaa oppia muualta Euroopasta, kaikki ei oo aina niin haudan vakavaa! Lisäksi tykkäsin ihan hirveesti käyttää pääasiallisesti vierasta kieltä, mikä tuntu parantuvan loppua kohden. Myös ite alkaa luottamaan siihen omaan kielitaitoon enemmän, kun sun on pakko ne arkisimmatkin asiat käydä läpi joka päivä. Mun englannin ja saksan kielen taito parani, mut saksaa en edelleenkään puhu muuten kuin välttämättömissä tilanteissa. :D
Mä tuon toivottavasti mukanani palan tota eurooppalaista meininkiä kotiin. Voisin ihan hyvin kuitenkin ajatella asuvani Saksassa. Vaihtojakso oli kuitenkin melko pitkä, 53 päivää, ja tässä ajassa ehti jo tulemaan ilmi se rutiininomainen arki. Ekan viikon ajan aattelin et voi että, mä oon vihdoin ulkomailla. Viimisillä viikoilla sitä vaan teki ja meni, melkein kuin Suomessakin. Mutta silti, ihanaa olla kotona.
Ps. Jos joku miettii työssäoppimisvaihtoon lähtemistä, niin ehdottomasti kannattaa! Mä en ois ikimaailmassa uskonut, et niinkin "tuttu" maa kuin Saksa, vois oikeesti olla noin näkemisen arvonen. Varmasti tuun käymään uudemmankin kerran.
Ja muuten, mä olen nyt valmis lähihoitaja ja perjantaina myös ylioppilas! Se on yks syy, miks tää postaus jäi vähän muista jälkeen :)
